Murha on vanhentunut

Tuli vaan mieleen, että kuinka monta dekkaria voidaan vielä kirjoittaa?

No, ne kaikki uudelleen. IS uutisoi jälleen plagiaattimenoa rikosromaanissa.

Jotenkin tuntuu, että murha on jo vanhentunut romaanin aiheena. Uusia tapoja tappaa keksitään toki lisää siinä missä aikaa kuluu. Mielikuvitus on rajana - ja sehän noissa dekkareissa viehättää.

Plagiaatteja kirjallisuudessa on tietenkin aina. Varsinkin yhden genren sisällä kirjoittamista voipi verrata rock-musiikkiin, jossa samoja sointuja on veivattu sitten 1950-luvun. Muunnos tehdään rytmillä, sävellajilla ja tempolla.

Keksinpä itsekin joskus lukioaikoina mahtavan riffin, tiedättehän sen siinä Enter Sandmanissa.

Miten tämä sitten liittyy journalismiin? No eipä mitenkään. Ero dekkarin ja rikosuutisen välillä on tietenkin se, että kaikki kirjoittavat samojen tietojen pohjalta uutisensa.

Toisinaan tämä yhden lapun varassa eläminen tuottaa tosin hämmästyttävän samankaltaisia uutisia:
IS: Velkavanki pakotettiin myymään itseään
HS: Nuori kotkalaisnainen viikon orjuutettuna

Kolme kerrosta minun ja HS:n toimittajan välillä…
Ja ei, en syytä ketään plagioinnista. Tuli vaan mieleen Kasablogin merkinnästä.